AsuntokauppaKiinteistökauppaLainsäädäntö

OSTOTARJOUS ERI ASUNTOTYYPEISSÄ

Tässä artikkelissa käydään läpi miten ostotarjoukset sitovat asunto-osake-, kiinteistö- ja vuokraoikeuden kaupassa.

Tarjouksen sitovuus riippuu ostettavasta kohteesta ja lainsäädäntö poikkeaa merkittävästi, mikäli kaupan kohteena on:

  1. Asunto-osakehuoneisto (esim. rivitalo-, erillistalo-, tai kerrostalohuoneisto)
  2. Kiinteistö (esim. tontti, omakotitalo tai kiinteistömuotoinen paritalo)
  3. Vuokramaalla sijaitseva rakennus (esim. omakotitalo tai siirtolapuutarhamökki)

Asunto-osakekaupassa tarjoukset voivat olla vapaamuotoisia ja ne ovat lähtökohtaisesti aina sitovia. Tarjouksista säädetään niin oikeustoimilaissa kuin asuntokauppalaissa. Tarjouksen vakuudeksi asetetaan yleensä vakiokorvaus, joka voi asuntokauppalain mukaan olla enintään 4%:a sovitusta kauppahinnasta.

Kiinteistön kauppaa säätelee maakaari. Vapaamuotoiset tarjoukset eivät sido osapuolia. Mikäli kaupoista haluaa sopia ennakkoon sitovasti, onkin oikea termi esisopimus. Esisopimuksen tulee olla määrämuotoinen ja se tulee vahvistaa joko kaupanvahvistajalla tai maanmittauslaitoksen asiointipalvelussa. Käytännössä esisopimuksia tehdään omakotitalokaupoissa suhteellisen harvoin.

Vuokratontillista taloa ostaessa on kaupan kohteena rakennus ja vuokraoikeuden siirto. Kauppaa ei säätele asuntokauppalaki ja maakaaren säädöksetkin sitovat vain osittain. Monelle saattaakin tulla yllätyksenä, että tarjoukset ovat sitovia, eikä sopimussakon määrälle ole asetettua ylärajaa. Kohtuuttomat ehdot voidaan kuitenkin tuomita pätemättömiksi, tosin jopa 10%:n sopimussakko on oikeuskäytännössä tulkittu kohtuulliseksi.