Jugend on yksi tunnetuimmista ja suosituimmista Suomen historiallisista arkkitehtisuuntauksista. Tässä artikkelissa perehdytään tarkemmin tyylisuunnan historiaan.
Jugend oli 1890–1910-luvuilla Euroopassa vaikuttanut laaja taidesuuntaus. Pohjoismaissa ja Saksassa sen nimi juontuu saksalaisesta Die Jugend -taidelehdestä. Ranskassa tyyli tunnetaan nimellä Art Nouveau, Italiassa Stile Liberty ja Englannissa Modern Style.
Jugendin keskeisiä ihanteita olivat käsityön korostaminen, kokonaisvaltainen suunnittelu sekä luonnosta kumpuavat, orgaaniset aiheet. Arkkitehtuurissa jugend toimi vastareaktiona aiempien vuosikymmenten kertaustyyleille, kuten uusrenessanssille ja teollistumisen mukanaan tuomalle standardoidulle massatuotannolle.
JUGEND, KANSALLINEN HERÄÄMINEN JA SUOMEN TAITEEN KULTAKAUSI
Jugendin kausi Suomessa kytkeytyi vahvasti sortokauteen, kansalliseen heräämiseen ja Suomen taiteen kultakauteen. Siinä missä Akseli Gallen-Kallela ammensi inspiraationsa Kalevalasta ja suomalaisesta luonnosta, myös ajan arkkitehdit ja rakennusmestarit hakivat vaikutteita samoista lähteistä.
Tunnetuimpia aikakauden arkkitehtejä ovat mm. Eliel Saarinen (Kansallismuseo), Lars Sonck (Kallion kirkko) ja Onni Tarjanne (Suomen Kansallisteatteri).
SUOMEN JUGENDALUEET
Suomen merkittävimpiä jugendkaupunkeja ovat Helsinki, Turku ja Tampere, vaikka jugendtaloja löytyy myös pienemmistä kaupungeista kuten Kotkasta ja Kokkolasta.
Helsingin jugendarkkitehtuuri on verrattuna keskieurooppalaiseen sisartyyliinsä jykevämpää ja pelkistetympää. Kadulla sen tunnistaa epäsymmetrisistä, aaltoilevista julkisivuista, torneista sekä linnamaisesta ulkomuodosta.
Helsingissä jugendrakennukset keskittyvät erityisesti kantakaupunkiin ja Etelä-Helsinkiin. Katajanokan jugendkortteli on poikkeuksellisen yhtenäinen ja kansainvälisestikin ainutlaatuinen. Harmillisesti Huvilakadun arkkitehtoninen harmonia rikkoutuu osoitenumerossa 9–11, jossa vuoden 1961 kerrostalo erottuu selvästi ympäristöstään.
JUGENDIA MYÖS TYÖVÄENALUEILLA
Jugend ei ollut vain herrasväen arkkitehtuuria. Tyylisuunta näkyy myös työväen kaupunginosissa kuten Kalliossa, jossa osa jugendrakennuksista toteutettiin muun muassa työväen omien rakennushankkeiden kautta.
Yksi Kallion tunnetuimmista jugendtaloista on rakennusmestari O.E. Koskisen suunnittelema Asunto Oy Ihantola, joka sijaitsee Viidennen linjan päässä, aivan Kallion kirkon kupeessa.
JUGEND ASUMISEN KANNALTA
Jugendasunnot ovat pohjaratkaisuiltaan usein vaihtelevia. Sisäseinät ovat tavallisesti kantavia, mikä tekee keittiön siirroista tai pohjamuutoksista haastavia. Toisaalta jykevät rakenteet tarjoavat erinomaisen sivuttaissuuntaisen äänieristyksen.
Välipohjat saattavat vanhemmissa jugendrakennuksissa olla puisia, jolloin pystysuuntainen äänimaailma voi vaihdella. Huonekorkeus on yleensä yli kolme metriä, joten erityisesti pienissä asunnoissa parviratkaisut voivat olla toimivia.
MYÖHÄISJUGEND
Myöhäisjugendia voi pitää siirtymätyylinä 1920-luvun klassismiin. Aaltoileva, orgaaninen ja epäsymmetrinen muotokieli vaihtui hiljalleen sirompaan ja selkeämpään ilmeeseen. Silti jugendin vaikutus näkyy vielä selvästi 1910-luvun rakennuksissa.
Etu-Töölö, erityisesti Kansallismuseon ympäristö, tarjoaa mainion katsauksen myöhäisjugendiin. Tyyliä esiintyy kuitenkin runsaasti muuallakin eteläisessä kantakaupungissa.
